Sadan miljoonan euron tietunnelit maksavat itsensä takaisin ihmishengissä

6.11.2016
Lue alkuperäinen artikkeli: stoor.io

Helsinki-Turku-moottoritien tunneleiden toinen pelastus- ja poliisitoimelle suunnattu lakisääteinen pelastusharjoitus sulki tieosuuden Lohjan kohdalla syyskuussa kahtena päivänä. Kallioiden sisälle louhitut sadan miljoonan arvoiset tunnelit ovat modernin tekniikan ja turvallisuuden taidonnäyte.


Kun uusi moottoritiesosuus välillä Muurla-Lohja avattiin kokonaisuudessaan vuonna 2009 liikenteelle, tuskin monikaan tienkäyttäjä olisi uskonut tieturvallisuuden parantuvan niin paljon kuin sen nyt voidaan nähdä tehneen.

Timo Sokka työskentelee projektivastaavana Tieyhtiö Ykköstie Oy:ssä. Sokka vastaa hankkeen hallinnoinnista sekä toimii yhteyslinkkinä tilaaja Liikenneviraston ja tunnelin hoitoon sekä kunnossapitoon liittyvien toimijoiden välillä. Tieyhtiö tunnelien hallinnoijana huolehtii ja vastaa myös siitä, että pelastusharjoitukset tulevat pidetyksi neljän vuoden välein. Tästä syystä Sokkakin oli paikalla, vastaten toteutuksen kokonaisuudesta. Siitä, että jokainen osapuoli on hoitanut tonttinsa.

Petri Kallio PK Sammutinhuollosta (vas.) vastasi pelastusharjoituksen savupanostuksesta. Tieyhtiö Ykköstiestä paikalla olivat toimitusjohtaja Jouni Puuppo sekä projektivastaava Timo Sokka.

Henkilövahingoissa paljon toivottu romahdus

Vuosina 2003-2008 vanhalla Turuntiellä Muurlan ja Hevoskallion välillä sattui yhteensä 121 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Seuraavina kuutena vuotena uudella tieosuudella luku oli vain 31 eli neljänneksen aiemmasta. Samaan aikaan myös aineellisten vahinkojen määrä laski jopa henkilövahinkoja enemmän. Huomioiden samalla lähes neljänneksellä lisääntyneen liikenteen määrän, on Sokka syystäkin tyytyväinen.
– Tämän viimeisimmän moottoritieosuuden avaamisen jälkeen on ollut ainoastaan kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Se on huimasti vähemmän kuin vanhan tien aikaan.
– Tässä kulkee kuitenkin sen 20.000 autoa vuorokaudessa ja sekin määrä on kasvussa kokoajan.

’Mikäänhän ei ole niin ihmeellinen kuin tienkäyttäjä'

Sokka on seurannut hanketta vuodesta 2007 tiiviisti. Vaikka turvallisuus on parantunut ja onnettomuudet vähentyneet, onnistuu autoilijoiden käytös silti välillä yllättämään.
– Alkuvuosina kävi pari kertaa niin, että autoilija pysähtyi tunneliin raaputtamaan ikkunoita puhtaaksi. Tällaiset asiat tulisi hoitaa kuntoon ennen liikkeellelähtöä tai sitten odottaa sinne seuraavaan liittymään ja nousta pois moottoritieltä kokonaan.
– Ehkä ne pahimmat, ikävimmät ja turhimmat riskit, joita otetaan, ovat ohitukset tilanteissa, joissa viereinen tunneli on huoltotöiden takia suljettu ja molempiin suuntiin kulkeva liikenne ohjattu yhteen tunneliin.
– Tällöin nopeusrajoitus on pudotettu 60 kilometriin tunnissa ja ohittaminen on kiellettyä, mutta silloin tällöin joku siltikin päättää lähteä ohittelemaan. Se on erittäin vaarallista.
– Onneksi mitään ei ole vielä kertaakaan sattunut, Sokka kuvaa.

Liikennekeskus näkee kokoajan mitä tunneleissa tapahtuu. Jokainen hitaasti ajava tai pysähtynyt ajoneuvo aiheuttaa hälytyksen. Samoin jalankulkija ja eläin. Arkiongelmia tunneliliikenteessä on onneksi lähinnä vain poikkeustilanteissa.
– Mikäänhän ei ole niin ihmeellinen kuin tienkäyttäjä. Onneksi suurin osa käyttäytyy kuitenkin fiksusti, Sokka virnistää.

Pitkälle viedyn telematiikan avulla tunneleiden liikennettä on kuitenkin helppo hallita. Talvisia ikkunanputsaajia voidaan välittömästi kuulutuksissa ohjeistaa siinä missä ilkivaltaa tekevät luvattomat hiipparit saadaan tallennettua hyvälaatuiseen kuvaan. Pako- tai piilopaikkana tunneli huippuvalvontoineen on poikkeuksellisen huono valinta.
– Tallentavat kamerat kääntyvät 360 astetta, liikkuvat ylös ja alas sekä zoomaavat. Jokainen nurkka on katettu.

Automatisoiduin tekniikka löytyy 2,3 kilometrin mittaisesta Karnaisten tunnelista, joka on Suomen pisin moottoritietunneli.
– Kahden noin satakuutioisen sammutusvesisäiliön lisäksi tunneliin on asennettu häiriöhavaintojärjestelmä, joka automaattisesti tunnistaa hitaan, pysähtyvän tai väärään suuntaan kulkevan ajoneuvon ja siitä lähtee hälytys aina eteenpäin.
– Toimeenpiteet tapahtuvat sitten tilanteen mukaan kaikissa tunneleissa. Voidaan kuuluttamalla ohjeistaa tai käskyttää, sulkea kaistoja tai kokonaisia tunneleita tai hälyttää viranomaisia paikalle. – Nämä kaikki tapahtuvat etänä nappia painamalla.

Auto liekeissä ruuhkautuneessa tunnelissa

Olosuhteet tunnelissa yllättävät. Vaikka ulkona on kaunis ja kirkas aurinkoinen syyspäivä, on tunnelissa kylmää ja kosteaa.

Pelastusharjoitusta varten rakennetussa onnettomuusskenaariossa on henkilöauto törmännyt pakettiauton vetämään asuntovaunuun. Toinen ajoneuvoista on syttynyt tuleen. Savu alkaa täyttää tunnelin ilmatilaa pelottavan nopeasti. Vaikka kyseessä eivät olekaan oikea tulipalo ja vaaralliset savukaasut, on helppo kuvitella tulipalon vaarallisuus tositilanteessa.

Kun tunnelin ilmanvaihto käynnistyy savun poistamiseksi, alkaa nopeasti paleltaa. Sokka muistuttaa talvella 10-20 asteen pakkasella tilanteen tunnelissa muuttuvan erittäin nopeasti hyvinkin karuksi.

Moni harjoitusta seuraavista hakeutuu paloauton etupuolelle suojaan puhurilta, joka menee hetkessä luihin ja ytimiin, vaikka tilanteeseen on pukeuduttu asianmukaisesti.

Tunneleiden ilmanvaihtolaitteisto toimii savutuuletuksessa vakuuttavasti.

Ilmanvaihdosta lähtevä moottorien jylinä on kova. Puhuessa joutuu korottamaan ääntä reilusti tullakseen kuulluksi.

Palokunnan saapuminen paikalle kestää, vaikka matka ei ole erityisen pitkä tai tieosuus hidas. Hälytysajoneuvot ajavat viereiseen tunneliin. Kulku onnettomuuspaikalle tapahtuu läpi vierekkäisiä tunneleita yhdistävän yhdyskäytävän, joka toimii toisinpäin hätäuloskäyntinä.

Käytävä muistuttaa lähinnä huonetta. Tilasta löytyy hätäpuhelin, sammutin sekä hätäpainike. Pelastuslaitokselle on valmiina vesipiste sekä letkua. Näitä pelastuslaitos ylläpitää itse.

Sokka muistuttaa, että todellisessa onnettomuustilanteessa tunneli, jossa onnettomuus on, ruuhkautuu nopeasti. Tarvittaessa viereisen tunnelin liikenne voidaan estää, mikäli pelastustoimet sitä vaativat.

Tilanne haltuun

Vaikka harjoituksesta puuttuu ruuhka sekä autoista vaeltelemaan lähtevät siviilit, on helppo yhtyä Sokan huoleen.
– Teoriassahan voi tapahtua mitä tahansa. Jos muillakin moottoriteillä ihmiset lähtevät ulos autoistaan ottamaan kuvia onnettomuudesta, miksi se sama ei voisi tapahtua täällä tunnelissa.
– Toki meillä on täällä mahdollisuus saada tilanne haltuun heti kuulutuksilla.

Vaikka ensimmäisessä harjoituksessa kyseessä oli suuronnettomuus, jossa loukkaantuneita oli useita kymmeniä, on tulipalo helposti kaikille tunnelissa oleville jopa hengenvaarallinen.
– Tulipalon seurauksena voi tulla isompia ongelmia. Ruuhkautuminen yhdistettynä savuun on helposti tappava yhdistelmä.
– Euroopan tunnelionnettomuuksissa ruuhkautuneessa tunnelissa ovat kuolemat tulleet juurikin myrkyllisten savukaasujen hengittämisestä, Sokka muistuttaa.

Uudet tunnelit on nyt tehty mahdollisimman turvallisiksi eikä pahempaa ole toistaiseksi käynyt. Kuitenkin onnettomuuden mahdollisuus pysyy aina mielessä.
– Alkuvuosina tunnelissa syttyi kerran palotilanne. Kyseessä oli kuorma-auto, jolla oli kyydissä lasikuituvene ja kuorma-auton jarrut leimahtivat tuleen. Kuljettaja sai onneksi sammutettua palon nopeasti itse.
– Siinä olisi ollut isompi tulipalo tiedossa, jos vene olisi päässyt helähtämään liekkeihin.
– Yhteenajoja ja seinäänajoja on joitain ollut, mutta nekään eivät ole olleet pahoja, Sokka kiittelee.

Lue alkuperäinen artikkeli: stoor.io